Suomaastoon Lužnice-joen varteen syntyi markkina-alue 1200-luvulla. Sen paikalle perustettiin myöhemmin verovelvollinen kaupunki, jonka kukoistuskausi oli varsinaisesti 1500-luvulla viimeisten Rožmberkien aikana. Tuolloin muokkasi ihmiskäsi maiseman nykyisenkaltaiseksi ja kaupungin ympäristöön syntyi lukuisia kalanviljelylampia. Kaupungin säilynyttä linnoituksesta on säilynyt viisi porttia sekä useita linnoitusmuureja. Aikanaan sitä suojelivat ns. Kultainen kanava ja linnoituksen eteläpuolella sijaitseva kalalampi Svět (Maailma). Arvokas muistomerkki renessanssiajan rakentamisesta on suuri palatsi, jossa Rožmberkien kirjasto ja augustiinolaisluostarin alue on yhdistetty pitkällä käytävällä. Luostarin alueella on Pyhän Jiljín kaksilaivainen kirkko arvokkaine taideteoksineen. Kaupunkikuvaa hallitsee kirkon lisäksi varhaisbarokkia edustava raatihuone. Vanhassa keskustassa on säilynyt ryhmä mitä erilaisimpia rakennustaiteellisia tyylisuuntia edustavia porvaristaloja. Nykyisin Třeboň tunnetaan lähinnä kylpylöistään, kalanviljelystään sekä Regent-merkkisestä oluestaan. Kaupungin ympäristö on luonnonsuojelualuetta ja kuuluu UNECOn maailmanperintöluetteloon.