Příbramin Svatá Hora (Pyhä vuori) on Tšekin tasavallan merkittävin ja vanhin Maria-kultille omistettu pyhiinvaelluskohde. Alun perin yksinkertainen varhaisrenessanssia edustanut kappeli rakennettiin 1500-luvun alussa. Piispa Arnošt Pardubicelaisen ajan kirkkoperinteiden mukaisesti 1300-luvun puolivälissä tekemä Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta esittävä patsas tuotiin kappeliin 1500-luvulla, jolloin sinne alkoi virrata pyhiinvaeltajia. Vuonna 1647 Svatá Hora annettiin jesuiitoille, joiden rakennuttama mahtava kirkko pyhitettiin vuonna 1673 korkeatasoiseksi pyhiinvaelluskohteeksi. Korkein Svatá Horan Neitsyt Marian, ”Hopeavuorten Kuningattaren”, saama tunnustus oli sen kruunaaminen vuonna 1732. Vuonna 1861 Svatá Hora päätyi redemptioristeille, jotka ovat 40 vuoden tauon jälkeen palanneet vuorelle. Svatá Horan merkitystä vahvisti paavin sille myöntämä arvonimi basilica minor.





