Pyhän Barbaran katedraali on yksi Böömin gotiikan ajan mestariteoksista. Vuonna 1380 aloitetuista töistä vastasi vuoteen 1420 asti kuningaskunnan merkittävimpiin kuulunut Petr Parléřin sulatto. Protestanttien ja katolisten välisten hussilaissotien alkaessa olivat valmiina kuori sekä sen pyöreä kappeli. Tällöin rakennustyöt keskeytyivät useaksi vuodeksi. Ne käynnistettiin uudelleen vasta uskonnollisten levottomuuksien päätyttyä, jolloin töitä johtivat mm. arkkitehdit Matias Rejsek ja Benedikt Rejt. 1500-luvun puolivälissä köyhtyvä kaupunki päätti lopettaa taloudellisesti yhä rasittavammiksi käyvät rakennustyöt. Vuonna 1626 Kutná Horaan saapuivat jesuiitat, jotka ottivat katedraalin haltuunsa ja ryhtyivät kunnostamaan sitä. Sisätiloja uusittiin barokin hengessä ja ulkoasua muuttivat alkuperäisen tasakaton korvannut harjakatto sekä kirkon viereiseen jesuiittakollegioon yhdistävä pylväskäytävä. 1800 – 1900-lukujen vaihteessa kirkkoa restauroitiin ja projektiin osallistui joukko sen hetken merkittävimpiä puristisia arkkitehtejä, mm. Ludvig Lábler ja Josef Mocker. Sisätiloissa on säilynyt parvekekäytävä myöhäisgotiikan ajalta sekä 1400-luvun renessanssityylisiä maalauksia. Niistä vanhin löytyy rahanlyöjien kappelista ja kuvaa elävästi rahapajan henkilökunnan työskentelyä. Smíškovin kappelia koristavissa maalauksissa taas on aito perspektiivi ja sen maisemiin on kätketty mesenaattien muotokuvia.
Böömin ensimmäinen sisterssiläisluostari perustettiin Sedleciin vuonna 1142. Alueen myöhemmät metalliesiintymät, joita löysi mm. Sedlecin luostarin munkki Antonin, toivat vuonna 1276 luostarin lähistölle perustetulle Kutná Horalle mainetta ja vaurautta. Lisäksi ne mahdollistivat monumentaalisen Neitsyt Marian Taivaaseenastumisen katedraalin rakentamisen Sedleciin. Tämä viisilaivainen basilika oli Böömin ensimmäinen ranskalaista katedraaligotiikkaa edustava rakennus. Vuonna 1421 paloivat sekä katedraali että luostari hussilaisten hyökkäyksen yhteydessä. Kirkko kunnostettiin barokkigotiikan hengessä 1600 - 1700- lukujen vaihteessa Jan Blažej Santinin johdolla. Eurooppalaisittain ainutlaatuinen tyyli yhdisti molemmat mainitut tyylisuunnat. Katedraalin kukoistuskausi ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä luostari lakkautettiin vuonna 1783 Josef II:sen käskystä. Pyhättö häpäistiin muuttamalla se jauhovarastoksi. Vuonna 1812 rakennus annettiin tupakkateollisuuden käyttöön, jonka jälkeen mm. entiset apotin tilat ovat olleet yleisöltä suljettuina.
Kutná Hora sekä Neitsyt Marian Taivaaseenastumisen katedraali liitettiin vuonna 1995 UNESCOn maailmanperintöluetteloon.
