Suuri osa Tšekin tasavallan arkkitehtonisesta perinnöstä koostuu kirkollisista nähtävyyksistä ja pyhiinvaelluskohteista. Vaikka roomalaiskatoliset kirkot, luostarit, kappelit ja pyhiinvaelluspaikat muodostavatkin maan kirkollisten nähtävyyksien kiistattoman enemmistön, sijaitsee siellä myös runsaasti juutalaisia ja ortodoksisia kohteita.
Valitse kirkollinen nähtävyyskohde
Alueen kirkkoarkkitehtuuri on pitkän, yli tuhat vuotta kestäneen kehityksen tulos. Kristinuskon alku ajoittuu Böömissä 800-luvun loppuun ja liittyy Bysantista tulleiden saarnaajien Kyrilloksen ja Metodioksen saapumiseen Suur-Määriin sekä ruhtinas Bořivojn ja hänen vaimonsa Ludmilan kastattamiseen. Noihin aikoihin hallitsijat rakennuttivat maan ensimmäiset kirkot. Vähitellen saapuivat Böömiin ja Määriin ensimmäiset munkkiveljeskunnat, jotka alkoivat perustaa luostareita uuden kulttuurin ja sivistyksen keskuksiksi. Pyhimysten palvominen oli yksi katolisen kirkon tärkeimmistä uskonnollisista ilmiöistä. Tämän kultin keskeyttivät pitkäksi aikaa hussilaiset ja heidän seuraajansa. Sen paluu kesti yli kaksi vuosisataa ja liittyi Böömin 1700-luvulla huipentuneeseen uudelleenkatolisointiin. Böömi ja Määri muutettiin tiukan katolisiksi alueiksi, ja ennalta aavistamattomat mitat sai Maria-kultti, joka ilmeni suurten julkisten katedraalien rakentamisena sekä kiitospylväitten ja pyhiinvaelluskohteiden palvomisena (yli 300 säilynyttä) koko Böömin ja Määrin alueella. Silti kaikkein palvotuin pyhimys oli Jan Nepomukilainen, jonka patsas ei saanut puuttua ainoaltakaan sillalta taikka viheriöltä.
Nykypäivään on kuitenkin säilynyt vain osa kirkollisista nähtävyyksistä. Siihen eivät ole vaikuttaneet vain Böömissä vuosisatojen ajan riehuneet sodat ja tulipalot, vaan ennen kaikkea Josef II:sen hallituskausi 1700-luvun lopulla. Silloin kiellettiin pyhiinvaellukset ja lakkautettiin valtavat määrät kirkkoja, luostareita ja muita kirkollisia instituutioita. Toisen vaurion aiheutti nelikymmenvuotinen kommunistihallinto. Sen mielenkiinnon ja ymmärryksen puutteen vuoksi sadat kirkolliset nähtävyydet ränsistyivät ja monet tuhoutuivat kokonaan. Nykypäivään jäi niiden kunnostus sekä pyhiinvaellus- ja Maria-perinteiden elvyttäminen.
Tšekin tasavallan tärkeimmät ja historiallisesti merkittävimmät kirkolliset nähtävyydet on liitetty UNESCOn maailmanperintöluetteloon (Kutná Hora, Prahan historiallinen keskusta, Kroměřížin puutarhat, Zelená Hora). Lisää kohdassa Alueet.
Virtuaalikierrokset:
Karlštejn
Praha
Chrám sv. Mikuláše Praha
Olomouc
JUUTALAISKOHTEET
Juutalaiset asettuivat Böömiin 800-luvulla. Perinteensä he onnistuivat säilyttämään monilla sekä Böömin että Määrin alueilla. Tämän väkiluvultaan melko pienen, mutta kulttuurisesti merkittävän yhteisön tuhatvuotinen läsnäolo on jättänyt jäljet, joista kertovat nykypäivään säilyneet ghetot, synagogat, hautausmaat, kirjat, käsikirjoitukset ja taide-esineet. Monet muistomerkit ovat kuitenkin tuhoutuneet.
Juutalaisista kertoneita muistomerkkejä hävittivät fanaatikot jo 1000- ja 1100-luvuilla ristiretkien aikaan. Ne tuhottiin juutalaisvainoissa ja juutalaisväestön pakkosiirroissa. 1800-luvun puolivälissä astui voimaan juutalaisten itsemääräämisoikeus ja rotuerottelu päättyi. Alkuperäiset juutalaiskorttelit joko purettiin, tai modernisoitiin ja rakennettiin uudelleen. Todisteena niiden alkuperäisestä muodosta on suuri ja ainutlaatuinen kortteli Třebíčissä . Se on säilynyt alkuperäisessä myöhäiskeskiajan urbanistisessa muodossaan, kaksi synagogaa ja hautausmaa mukaan lukien. Myöhemmin juutalaiskohteiden joukkohävityksistä vastasivat natsit, mutta osuutensa oli myös kommunismin aikaisen yhteiskunnan välinpitämättömyydellä.
Maan ensimmäiset synagogat olivat ilmeisesti yksinkertaisia hirsirakennuksia. Yksi niistä, myöhemmin tosin asuintaloksi muutettu, säilyi Vlachově Březíssä. Keskiajalla alettiin alkuperäisiä hirsirakennuksia korvata tiilirakennuksilla, joista vanhin säilynyt on 1200-luvun puolivälistä peräisin oleva goottilainen Vanhauusi synagoga Prahassa. Lisäksi on säilynyt goottilaisia ja renessanssirakennuksia (Pinkasin synagoga, Korkea synagoga sekä synagogat Dolní Kounicissa Brnon lähellä ja Holešověssa). Barokin ja rokokoon ajoilta on jäljellä esimerkiksi synagoga Boskovicessa. Tšekin tasavallan alueelta löytyy niin ikään klassistisia sekä empiresynagogia, vaikka parhaiten ovatkin edustettuina historiallisia tyylisuuntia jäljittelevät rakennukset, kuten Maiselin synagoga Prahassa. Edustajansa on myös jugendilla, funkiksella ja maurilaisella tyylillä, kubismia puolestaan edustaa synagoga Milevissä. Maan toistaiseksi viimeinen synagoga on rakennettu vuosina 1937 - 1938 Kamenice nad Lipaan.
Nykyisin Tšekin tasavallassa on yli 200 säilynyttä synagogaa, joista ainoastaan yhtä Brnossa ja kahta Prahassa (Vanhauusi synagoga ja Jubilejní synagoga) käytetään edelleen kirkollisiin tarkoituksiin.
Prahaan perustettiin vuonna 1906 Juutalainen museo (www.jewishmuseum.cz).
Terezínissä Litoměricen alueella on pysyvä Ghettomuseo (www.pamatnik-terezin.cz).
