klikkaa kartta suuremmaksi
Tämän monumentaalisen varhaisgoottilaisen kuninkaanlinnan rakennutti Přemysl-sukuinen kuningas Otakar II 1200-luvun jälkipuoliskolla. Vuonna 1279 kuningas Ota Braniborský piti siellä vankinaan kruununperijä Václav II:sta ja tämän äitiä kuningatar Kunhutaa. Valkean vuoren taistelun jälkeen vuonna 1620 linna siirtyi Albrecht von Wallensteinille, joka rakennutti paikalle luostarin. Vuonna 1666...
Bohosudovin pyhiinvaellusalue syntyi Kärsivän Jumalan Äidin patsaan löytöpaikalle. Alkuperäinen puinen kappeli korvattiin muurilla vuonna 1443 ja sen yhteyteen rakennettiin vuosina 1507 - 1515 tilava katedraali. Pyhätön ympärillä on suuri muuri, johon rakennettiin seitsemän kappelia Neitsyt Marian seitsemän kärsimyksen muistoksi. Nykyisen barokkityyliä edustavan katedraalin rakensi Octavio Broggio...
Brnon kaupunkia hallitsee Petrovin kukkulalla seisova Pietari-Paavalin kirkko, joka rakennettiin alkuperäisen 1000 - 1100 -lukujen vaihteesta olleen Brnon linnan paikalle. Gotiikkaa edustava katedraali on peräisin 1200-luvulta. Se kunnostettiin 1400- ja 1500-luvuilla ja uusittiin vuosina 1743 - 1746 täysbarokin hengessä M. Grimmin suunnitelman pohjalta. Vuodesta 1777 katedraali on ollut Brnon...
Böömin kuningas Otakar II lahjoitti Broumovin kallioisen niemen Břevnovin benediktiiniläismunkeille vuonna 1213. Vuonna 1322 perustettiin benediktiinien tuomiorovastin virka ja goottilaisen puolustuslinnan paikalle alettiin rakentaa luostaria. Alkuperäinen kirkko edusti gotiikkaa ja oli nykypäivän tapaan pyhitetty Pyhälle Vojtěchille. Protestanttien ja katolisten välisten hussilaissotien aikaan...
Pyhän Vítuksen kirkkoa alettiin rakentaa vuonna 1340 saksalaisen arkkitehdin Linhart Aldenbergiläisen johdolla. Kirkko valmistui hussilaissotien jälkeen ja Passaun piispa Nikolaus pyhitti sen vuonna 1439. Gotiikkaa edustavassa kolmilaivaisessa Pyhän Vítuksen kirkossa on avara aula, viideltä sivulta suljettu presbyteeri, ylhäällä sijaitseva pitkänomainen sakaristo sekä kaksi kappelia. Yläosastaan...
Ohře-joen sekä vilkasliikenteisen Prahasta Dresdeniin johtavan maantien varrella sijaitsee yksi maan arvokkaimmista luostareista. Sen perusti 1100-luvulla Böömin kuninkaan Vladislav II:sen puoliso ruhtinatar Gertruda, joka lahjoitti luostarin premonstratenssimunkeille. Hussilaissotien aikana 1400-luvun alussa se tuhottiin useaan otteeseen, uusittiin barokkityyliin 1600-luvun lopussa, lakkautettiin...
Neitsyt Marian ilmestymisen kirkko on peräisin 1700-luvun lopulta. Sen arvokkain osa on arkkitehti Jan Schubert Opavalaisen sekä kuvanveistäjä Ondřej Schweiglin vuonna 1793 tekemä pääalttari. Katedraalia ja sen tornia ympäröivät 1800-luvulla rakennetut kärsimystien kappelit. Pyhiinvaeltajat saapuvat paikalle sokeille näön ja kuuroille kuulon palauttavan Frýdekin Neitsyt Marian takia.
Puinen Jumalan ruumiin kirkko vuodelta 1563 kuuluu Podbeskydín alueen vanhimpiin kirkollisiin kansanarkkitehtonisiin rakennuksiin. Kirkko rakennettiin uskonpuhdistuksen aikoihin ja siellä pidettiin protestanttien jumalanpalveluksia vuoteen 1654 asti, jolloin katoliset ottivat kirkon haltuunsa. Se on rakennettu vahvoista, jopa 60 cm:n levyisistä tukeista. Koristeellinen kuori on L-kirjaimen...
Böömin Mariazelliksi kutsuttu pyhiinvaelluskohde sijaitsee Jizerské hory -vuoriston laaksossa Tšekin Tasavallan, Puolan ja Saksan rajalla. Paikan syntyhistoriana kerrotaan legendaa köyhästä käsityöläisestä. Eräänä päivänä tämä saapui etsimään puuta jätettyään kotiin sairaan vaimon ja pienen tyttären. Paluumatkalla hän pysähtyi hetkeksi vanhan lehmuksen alle ja nukahti. Nukkuessaan hän näki erikoisen...
Holešovissa sijaitseva Šachin synagoga on maailman ainoa säilynyt ns. puolalaistyylinen synagoga, joille on ominaista kukka-, hedelmä- ja eläinaiheinen koristelu . Juutalaisasutusta Holešovissa oli jo 1400-luvulta ja 1800-luvun puolivälissä juutalaiset muodostivat kolmanneksen kaupungin väestöstä. Šachin synagoga on peräisin 1500-luvulta ja se uusittiin 1800-luvulla barokin hengessä, mutta...
Svatý Hostýn on Määrin suosituin pyhiinvaelluskohde, jonne rakennutti barokkityylisen katedraalin František Antonin z Rottálu vuosina 1721 - 1748. Pian tämän jälkeen kirkko kuitenkin suljettiin keisari Josef II:sen uskonnollisten uudistusten myötä. Pyhiinvaelluskohteeksi se palautettiin vuosina 1841 - 1845. Merkittävä tapaus oli Neitsyt Marian kruunaaminen vuonna 1912. Kruunaamisen...
Kladrubyn luostari on yksi Böömin vanhimmista luostareista. Ruhtinas Vladislav perusti sen vuonna 1114 paikalle, jota oli jo pitkään pidetty läntisen kulttuurin, talouden ja uskonnon keskuksena Böömin kuningaskunnassa. Maan kolmen suurimman katedraalin joukkoon edelleenkin kuuluva kolmilaivainen romaaninen basilika valmistui vuonna 1233. Aikanaan se oli Böömin suurin kirkko. Useita kertoja keisari...
Klokotyn pyhiinvaellusalue syntyi 1700-luvun alussa aiemman seurakuntakirkon sekä nyt jo tuhoutuneen linnoituksen paikalle. Alueen sydän on Neitsyt Marian Taivaaseenastumisen kirkko - mielenkiintoinen yksilaivainen rakennus, jonka jokaista sivua reunustaa pikku kappeli. Holvit on koristeltu stukoin ja kullatusta hopeasta valmistetulla pääalttarilla on Neitsyt Marian Taivaaseenastumista kuvaava...
Hallitsevan puisen, alun perin goottilaisen Pyhän Bartolomeuksen kirkon rakennutti 1300-luvun lopulla kuningas Václav IV:nnen puoliso, kuningatar Sofia. Ensinäkemältä vangitsee sen lähes 30-metrinen puinen torni, jossa on epätavallinen viisikylkinen pohjaratkaisu, jossa on kahdeksankylkinen tornin pyramidi. Kirkon tekee yksinkertaisesti ainutlaatuiseksi kätketty barokkinen puusilta...
Marian kukkulalla (Mariánský kopec) sijaitsevan pyhiinvaelluskohteen rakennutti 1600-luvun lopulla Hradec Královésta kotoisin ollut piispa Tobias Jan Becker . Jo tuolloin kukkulalla kävi pyhiinvaeltajia, sillä legendan mukaan sen syvyyksistä nousi salaperäinen hehku. Pyhiinvaelluskirkolle vie puolentoista kilometrin pituinen kärsimystie, jonka alussa kuningas Davidin, Johannes Kastajan ja Luukaksen...
Hanácekin Ateenaksi usein kutsuttu Kroměříž on ollut 1100-luvun alusta Olomoucin hiippakunnan, myöhemmin arkkihiippakunnan omaisuutta. Kolmilaivaisen goottilaisen kapitulikirkon rakennutti vuonna 1262 Olomoucin piispa Bruno Schaumburgilainen. 1800-luvun puolivälin tulipalon jälkeen se uusittiin uusgotiikan hengessä. Kroměřížin toinen merkittävä nähtävyys on Johannes Kastajan kirkko. Se on rakennettu...
Neitsyt Marian pyhiinvaelluskirkkoa Křtinyssä kutsutaan Määrin helmeksi. Kuten jo nimi muistuttaa (Křtiny = kaste), kastettiin siellä pakanoita kristinuskon saavuttua Määriin. Nykyisen Neitsyt Marian kirkon paikalla sijaitsi kaksi kirkkoa -tšekkiläinen ja saksalainen. Rakennusryhmään kuuluu papin asunto, Pyhän Annan kappeli sekä varsinainen Neitsyt Marian kirkko ja kokonaisuuden suunnitteli...
Herttua F. A. Špork rakennutti Krkonoše-vuoristoa reunustavien kukkuloiden ihastuttavaan maastoon laajan kylpyläalueen, josta on säilynyt mm. sairaala, Pyhän Kolminaisuuden kirkko sekä Šporkin perheen hauta. Barokkityyliä edustavalla alueella on pääasiassa Matias Bernard Braunin tekemä hyveitä ja paheita symbolisoiva veistosryhmä. Sairaalasta on vanha apteekki alkueräisine barokkiajan huonekaluineen...
1600-1700-lukujen vaihteessa Podkarpatské Rusissa sijaitsevaan Hlinanecin kuntaan rakennettu puukirkko edustaa alueelle tyypillistä kirkkoarkkitehtuuria. Kirkon irtaimisto puolestaan kertoo seudun kreikkalaiskatolisesta uskosta. Vuonna 1928 sen osti Vítkovicen kivihiilikaivosten johtaja Eduard Sebela, minkä jälkeen kirkko siirrettiin nykyiselle paikalleen, purettiin ja rakennettiin uudelleen....
Pyhän Barbaran katedraali on yksi Böömin gotiikan ajan mestariteoksista. Vuonna 1380 aloitetuista töistä vastasi vuoteen 1420 asti kuningaskunnan merkittävimpiin kuulunut Petr Parléřin sulatto. Protestanttien ja katolisten välisten hussilaissotien alkaessa olivat valmiina kuori sekä sen pyöreä kappeli. Tällöin rakennustyöt keskeytyivät useaksi vuodeksi. Ne käynnistettiin uudelleen vasta...
