Karlštejn on Tšekin merkittävin linna ja yksi Böömin kuningaskunnan symboleista. Kolmikerroksisen linnan rakennutti vuonna 1348 Böömin kuningas ja Pyhän Saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle IV. Alimmassa, maallista valtaa symboloivassa tasossa olivat keisarin, hänen vaimonsa ja kaikkein lähimmän seurueensa käyttämät asuintilat. Toiseen kerrokseen rakennettiin toisiinsa kapealla käytävällä yhdistetyt Neitsyt Marian kirkko ja Kaarlen suojeluspyhimykselle Pyhälle Katariinalle pyhitetty kuninkaan yksityiskappeli. Nämä tilat symboloivat puhdistautumista. Kaikkein korkeimmalla kohosi kulmikas torni, jossa sijaitsi taivaallista Jerusalemia symboloiva Pyhän Ristin kappeli - linnan pyhin sakraalitila. Alun perin linna suunniteltiin perustajansa levähdyspaikaksi, mutta yli seitsemän vuotta kestäneiden rakennustöiden aikana ajatus käyttötarkoituksesta muuttui. Linnasta tuli säilytyspaikka harvinaisille pyhäinjäännöksille sekä Böömin kuningaskunnan ja koko keisarikunnan kruununjalokiville. Kaarle IV:nnen aikana se oli ennen kaikkea päivän hevosmatkan päässä pääkaupungista Prahasta sijaitseva edustuslinna, jossa Euroopan poliittisen eliitin edustajat tapasivat toisiaan.
Hussilaissotien aikana Karštejnista tuli protestanttien hyökkäysten kohde. Vuonna 1422 prahalaisten tuloksettoman piirityksen yhteydessä linnan puolustusmuurit osoittautuivat maineensa veroisiksi. 1400-luvun lopun myöhäisgotiikan mukaisissa korjausrakennustöissä linnan siluettia muutettiin uusimalla kirkon torni. Rudolf II:sen hallituskaudella vuosina 1578 - 1597 linnassa tehtiin merkittäviä renessanssihenkisiä uudistuksia. Vuonna 1625 keisari Ferdinand II lakkautti Karlštejnin erikoisaseman ja muutti sen tiluksineen Böömin kuningattarien myötäjäislinnaksi. Myöhemmin keisarinna Maria Teresia lahjoitti sen naimattomien aatelisnaisten kasvatuksesta vastaavalle instituutille, joka käytti linnaa hallinnollisiin tarkoituksiin. Vasta 1700-luvun lopussa tunnustettiin Karlštejnin historiallinen merkitys. Suunnitelmat linnan muuttamisesta jälleen goottilaistyyliseksi toteutettiin vuonna 1887 arkkitehti Josef Mockerin johdolla. Alueelta purettiin rakennuksia ja uusia rakennettiin tilalle. Vuonna 1910 yleisölle avatussa linnassa ei tämän jälkeen ole tehty muutoksia.
Linnan merkittävimpiä osia ovat kulmikas torni sekä keväällä 1357 pyhitetty Pyhän Ristin kappeli, joka on myös linnan kallein ja edustavin tila. Sen kattoholveja koristavat ristin muotoon asetellut puolijalokivet sekä ainutlaatuinen 129, lähinnä Mestari Theodorikin maalaaman, kirkkoisiä, pyhimyksiä ja pyhimyksiksi julistettuja paaveja, piispoja ja hallitsijoita esittävän maalauksen sarja. Alttarin yläpuolella on kullatulla ristikolla suljettava tila, jossa säilytettiin keisarikunnan kruunajaisesineistöä sekä pyhäinjäännöksiä. Kattoholvi aurinkoineen, kuineen ja viisine tuolloin tunnettuine planeettoineen symbolisoi tähtitaivasta.
Hyvä tietää: Pyhän Ristin kappeliin pääsee ainoastaan tekemällä ennakkovarauksen.
